Bullshittiä

Minäkö hukassa. Nu en! Hetkellisesti flunssan selättämänä sängyssä kyllä, mutta huomenna kelasin tolla taas jaloillani. Nyt on kateltu ihan tarpeeks mörköjä ja hämähäkinseittejä katossa. Tulee nääs tänään lauma Ryssyjä tänne mun luo. Kuinka kiwwaa. Meidän kuusi vuotias käski mun syödä paljon manteleita, jotta parantuisin. En oo syönyt manteleita, enkä kyllä parantunutkaan. Tänään kävin suihkussa joka oli aika extremeä. Syke on vielä parinkin tunnin jälkeen maximissa ja kieli roikkuu poskella. Mistäköhän muuten johtuu, että kipeänä nukkuessa aina kuolaa hulluna? Hyi.

Mulla on muuten kaikki hyvin, ellei todella hyvin. Pari viikkoa sitten mulle iski pieni kriisi oman elämänlaatuni suhteen ja kelailin paljon juttuja. Taas, heheh. Osa jutuista oli tietenkin sellasta turhaa jahkailua, mutta turhan jahkailun seurauksena tapahtui kuitenkin jonkin asteista toiminnan harjoittamistakin. Päätin, että nyt loppui se turha rymyäminen ja hyöriminen. Saatoin siinä ohessa jättää pari energiaani kuluttavaa ihmistäkin niin sanotusti toimintakenttäni ulkopuolelle. Mitä sitten tapahtui? Aloin taas käymään salilla, mutta sekään ei ihan riittänyt. Kaipasin jotain. Ostin skeittilaudan. Ostettuani skeittilaudan olen ylittänyt itseni joka kerta sen päälle hypätessäni ja tavannut siinä ohessa muutaman todella hyvän tyypinkin. Semmosia tyyppejä joiden yllä leijuu positiivista energiaa ja joilta oon saanu inspiraatiota ihan perus olemiseen, kuin siihen itseni puskemiseenkin. En osaa tehdä tuolla nelipyöräisellä juuri mitään. Rullaillessani sen kanssa pitkin skeittihallia näytän peilikuvan mukaan kömpelöltä porolta, jolle on asennettu pienet pyörät alle, mutta se on antanut mulle todella paljon iloa ja onnistumisen suuria fiiliksiä. Ja mustelmia.

Mitäs muuta? No tiistaina koitin imuroida mun huoneen, mutta puolessa välissä imuri hajosi. Tänään mua myös muistutettiin siitä, että mulla on ammatti. Suoritin tutkinnon vuosi sitten ja sain tänään todistuksen postissa. Aika siistiä. En ookkaan täysin syrjäytyny yhteiskunnan oravanpyörästä. Meitsi on myyjä. Kuinka hieno nimike. Myyn sieluni. Tai sun faijas. Cheers!

Tähän kohtaan yritin ladata kuvaa kuuluisasta todistuksestani, mutta jostain syystä latauksen puolessa välissä lataus alkoi suuntautua taaksepäin.

Ei sitten oikeestaan muuta.

Life is hyvää ja valosaa. Paitsi täällä puoliksi imuroidussa kellarissa, hikisten lakanoiden välissä. Tiedän kuitenkin, että huomenna pääsen tuonne kaatosateeseen taivaltamaan. Ensin täytyy kuitenkin taivaltaa räkäliinoilla peitetyn lattian läpi.